Kinkerit - kauhun hetkiä vai kiva yhteinen kahvitteluhetki opin äärellä?
Kinkerit edelsivät rippikoulua opetus- ja kuulustelutilaisuuksina etenkin maaseudulla. Kinkereillä luettiin Raamattua ja katekismusta, kuulusteltiin opinkappaleita ja oltiin papin tuiman katseen alla nuhteessa ja kurissa.
Jokioisten alueella kinkeriperinne on säilynyt vahvana. Kyläkunnissa on omat kinkerikirjansa. Papin ja kanttorin kaartaessa pihaan, on mukana myös kinkereiden kokoomakirja. Molempiin kirjoihin merkitään kinkerien ajankohta, aihe, päivän sää ja läsnäolijat. Veisatut virret ja muut huomioit täydentävät merkintöjä. Ennen kaikkea kinkerit ovat yhteen tulemisen hetkiä, jossa saman kyläkunnan ihmiset tapaavat kahvittelun, kuulumisten vaihtamisten ja kristillisen teeman käsittelyn parissa. Kinkerit kestävät pari tuntia.
Jokioisten kirkkopiirin kinkeripiirit
Jokioisilla on kaikkiaan 13 kinkeripiiriä, joissa lähes vuosittain on järjestetty kinkerit.
Varaa oman alueesi kinkerit soittamalla Jokiläänin seurakunnan vaihteeseen 03 4240 100 tai laittamalla kinkeripyyntö Lulu Hyvätille
lulu.hyvatti@evl.fi
Kinkeripiirit
Isoniitty
Jänhijoki-Latovainio, 28.3.2026 kello 13 Latovainion kylätalolla
Keskusta
Kiipu
Kirkonkulma-Saartenkylä
Kuuma
Lamminkylä
Luodesuo-Murronkulma
Minkiönkylä
Niemi-Vaulammi
Pellilä-Haisio
Rehtijärvi
Vaulammi-Haapaniemi
Kinkerit 2026: Raamatunkäännös vai sittenkin ihan oma väännös?
Kinkereiden teemana vuonna 2026 on raamatunkäännökset ja sanan tulkinnan tavat.
Raamatun kirjakokoelmaa on välitetty ensin alkukielten kirjallisia osioita käsin kopioiden, jolloin syntyi kirjoitusvirheitä ja myös tarkoituksenmukaisia kirjoitusasun vaihdoksia. Ensimmäinen varsinainen kirjallinen raamatunkäännös on Vanhan testamentin kirjojen kokoelma Septuaginta eli LXX, joka käännettiin diasporajuutalaisia varten 3. vuosisadalle eKr. heprasta koinee-kreikaksi. Vuosien 382-405 jKr. aikaan Hieronymus käänsi hepreankieliset tekstit latinaksi ja korjasi ja yhtenäisti latinankieliset evankeliumitekstit. Kansankieliset käännökset alkoivat reformaation myötä 1500-luvulla.
Miten Raamattua on käännetty?
Raamatunkäännöstä on ohjannut erilaiset tavoitteet eri vuosisatoina. Käännöstyötä ovat ohjanneet eri vaiheissa vuoroin ymmärrettävyys, auktoriteetti, alkutekstiuskollisuus, kansankielisyys ja viestinnällinen vaikutus. Kääntäjällä on siis ollut oma tavoitteensa käännöstyössä. Ja mitä etäämmälle tekstien alkuperäisestä syntyajankohdasta, sen kulttuurista ja elämäntavasta on kuljettu sekä ajallisesti, maantieteellisesti, kulttuurisesti kuin sivistyksellisesti, on kaikella tällä oma vaikutuksensta käännökseen ja myös käännetyn tekstin ymmärtämiseen. Oma suomen kielemme on monivivahteinen ja merkityksissään monitasoinen. Aivan samaa monivivahteisuutta ja kuvainnoillisuutta on myös alkukielissä. "Suu säkkiä myöten!" oli ymmärrettävä elämäntapaohje, kun oman pellon viljat puitiin, jyvät säilöttiin ainakin jauhoina säkeissä, joten kuulija ymmärsi, että leipää ja puuroa voi syödä vain sen verran, kuin säkissä on aineksia. 2020-luvun kaupunkilaisnuorelle tuo sanonta ei tarkoita juuri mitään, jollei sitä selittämällä avata. Miten siis voimme tavoittaa sen aidon, oikean ja lopullisen oikean sanan Raamatussa?
Raamatun lukeminen ja elämään sisäistäminen
Kinkeriteeman äärellä mietimme, mitä oikeastaan on Raamatun lukeminen? Mihin sillä pyritään? Mihin käännökseen voin luottaa vai onko jokainen jollain tapaa väännös? Entä milloin raamatunkäännöksessä lukemastani tulee väännös? Mikä voisi ohjata lukemisen tapaa ja soveltamisen ohjeena rikastuttaa elämää Raamatun sanan valossa?
Tule mukaan kinkereille! Saa samalla makupaloja uusista raamatunkäännöksistä UT2020 ja VT2028.